Teema 2: Tiimityötaidot

Tiimityötaidot osana toimivaa työskentelyä.

Työporukka

Työporukka viittaa yksinkertaisesti joukkoon ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä työpaikalla. He voivat tehdä erilaisia tehtäviä, mutta heidän tehtävänsä eivät välttämättä liity toisiinsa. Työporukka on vapaamuotoisempi termi kuin ryhmä tai tiimi, ja sitä voidaan käyttää mihin tahansa joukkoon ihmisiä, jotka sattuvat työskentelemään samalla työpaikalla.

Ryhmä

Ryhmä on joukko ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Ryhmän jäsenet ovat usein vastuussa samasta tehtävästä tai projektista, ja he työskentelevät yhdessä saavuttaakseen tavoitteensa. Ryhmän jäsenten välillä voi olla hieman erilaisia tehtäviä, mutta tehtävien tarkoitus on saavuttaa tavoitteen päämäärä. (Honkanen, 2013; Vesin, n.d.)

Tiimi

Tiimi on myös joukko ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä tavoitteen saavuttamiseksi, mutta tiimiin kuuluvilla jäsenillä on yleensä erilaisia tehtäviä, joita heidän on suoritettava tavoitteen saavuttamiseksi. Tiimi on ryhmää rakenteellisempi ja jäsenten tehtävät ovat paremmin määriteltyjä. Tiimin kuuluvat jäsenet saattavat myös olla vastuussa eri osa-alueista projektissa. (Vesin, n.d.)

Tiimiroolit

Belbinin tiimiroolit ovat yksi suosituimmista tiimiroolimalleista, jotka auttavat tiimejä mukautumaan muuttuviin tavoitteisiin huomioiden yksilöiden kollektiiviset vahvuudet ja heikkoudet.

Belbinin tiimiroolien määrä on yhdeksän ja ne voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: tekemisorientoituneet, ihmisorientoituneet sekä ajatteluorientoituneet tiimiroolit. Tyypillisesti jokainen tiimin jäsen tunnistaa 2-3 vahvaa tiimiroolia itsestään ja yhden, jota hänellä ei ainakaan ole. (Belbin, n.d.)

Kuva 1. Belbinin 9 tiimiroolia

Tiimin kehitysvaiheet

Tiimin kehitysvaiheista on useita malleja, mutta yleisimmät niistä ovat Tuckmanin kehä ja Drexler-Sibbetin tiimimallit. Drexler ja Sibbet tekivät kehitysvaiheista oman mallin perustuen Tuckmanin vuoden 1965 kirjaan. Drexler ja Sibbet julkaisivat vuonna 1994 kirjan: Team Performance: Principles, Practices. (Stephan, 2017)

Tuckmanin kehä koostuu viidestä vaiheesta, kun taas Drexler-Sibbetin tiimimallissa on seitsemän vaihetta. Mallien tarkoitus on auttaa tiimiä tiedostamaan ja ymmärtämään sen kehitysvaiheet ja sitä, mitä tiimin jäsenten kannattaa tehdä kunkin vaiheen aikana, jotta tiimin suorituskyky paranisi.

Kuva 2. Tuckmanin tiimin 5 kehitysvaihetta

Aito tiimityö

Aito tiimityö tarkoittaa syvällistä ja kestävää yhteistyötä, jossa tiimin jäsenet ovat sitoutuneita yhteiseen päämäärään. Se edellyttää luottamusta, avointa kommunikaatiota, vastuun jakamista, keskinäistä kunnioitusta ja tiimin jäsenten välistä yhteistyötä. Se tarkoittaa myös yksilöiden ominaisuuksien hyödyntämistä ja heikkouksien kompensointia, jotta tiimi voi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja saavuttaa yhteiset tavoitteet. Aito tiimityö edistää tiimin yhteistä oppimista ja kehitystä, sekä luo hyvän työilmapiirin ja yhteishengen tiimin sisällä. (Pro Training, n.d.; Salminen, 2020)

Hyvä tiimin jäsen

Hyvän tiimin jäsenen ominaisuuksia ovat:

• Luotettavuus: Jäsen hoitaa sovitut tehtävät huolellisesti ja ajallaan.
• Tiimityötaidot: Jäsen pystyy työskentelemään tiimissä ja pyrkii auttamaan tiimiä menestymään.
• Motivaatio: Jäsen on motivoitunut hoitamaan annetut tehtävät ja haluaa oppia uutta sekä kehittää itseään.
• Empatia: Jäsen pystyy ymmärtämään ihmisten näkemyksiä ja tarpeita.

Hyvä tiimin jäsen ymmärtää, että hänen panoksensa on tärkeä osa koko tiimin menestystä. (Salminen, 2020)

Tiimiäly

Tiimiäly tarkoittaa tiimin kykyä ajatella, oppia, sopeutua ja ratkaista ongelmia yhdessä. Tiimiälyn taitoja ovat mm:

• Itsetuntemus
• Yhteinen suunta
• Salliva ilmapiiri
• Lupa ja vastuu toimia
• Rikastava vuorovaikutus

Tiimiälyyn perustuvat tiimit onnistuvat todennäköisemmin tehtävässään, ovat paremmin motivoituneita ja tyytyväisiä, sekä kehittävät parempia suhteita keskenään. (Sivistyksen sivuraiteilla, n.d.)

Huipputiimi & tiimin kehitys

Huipputiimi on tiimi, joka on erittäin tehokas ja suorituskykyinen. Huipputiimi onnistuu saavuttamaan tavoitteensa nopeasti ja laadukkaasti ja se pystyy sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Huipputiimin tunnistaa näistä yksityiskohdista:

• Selkeä ja yhtenäinen tavoite
• Tiimihenki
• Monimuotoisuus
• Kyky ja halu kehittyä

Huipputiimin kehittäminen vaatii tiimityön ja johtamistaitojen jatkuvaa kehittämistä sekä huolellista jäsenten valintaa. Huipputiimiksi muodostuminen vaatii jatkuvaa kehitystä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. (Pro Training, n.d.; BoMentis, 2020; Salminen, 2020)

Ristiriidat tiimityöskentelyssä

Tiimityöskentelyssä voi tulla vastaan ristiriitoja, mutta tunnistamalla isoimmat syyt konflikteille tiimin sisällä niiltä voidaan välttyä. Yleisimmät tiimin toimintahäiriöt ovat:

• Luottamuksen puute: Tiimiläiset eivät luota toisiinsa, eivätkä uskalla olla haavoittuvaisia toistensa lähellä. Toisia ei auteta, apua ei uskalleta pyytää, vapaa ideointi ei ole mahdollista kuten ei palautteen antaminenkaan.
• Konfliktin pelko: Konfliktin pelko tulee yleensä tiimin alkuvaiheessa. Kehitysehdotuksia ei uskalleta sanoa toisille suoraan, eikä palautetta uskalleta antaa tai pyytää.
• Sitoutumisen puute: Tiimiläinen on mukana tiimissä, mutta ei ole kuitenkaan sitoutunut tiimin toimintaan ja tavoitteisiin.
• Vastuun välttely: Tiimi istuttaa itselleen salakavalasti matalat standardit, jos tiimiläisiä ei pidetä vastuullisina ja tiimin jäsenet eivät uskalla haastaa toisiaan.
• Välinpitämättömyys tuloksista: Tiimin jäsenet laittavat oman henkilökohtaisen menestyksensä, maineensa ja kunniansa tiimin tulosten edelle.

Jotta tiimi pääsisi toimintahäiriöiden yli, heidän on tärkeää puhua enemmän, sekä jakaa tuntemuksiaan toisille. (Häll, n.d.)

Lähteet:

Belbin, M. (n.d.) Belbin-tiimiroolitesti. Haettu 29.3.2023 osoitteesta: https://www.tuni.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo/belbin

BoMentis. (2020) Testaa onko tiimisi huippu – 5 huipputiimin kyvykkyyttä. Blogi. Luettu 29.3.2023 osoitteesta: https://www.bomentis.fi/blogit/testaa-onko-tiimisi-huippu-5-huipputiimin-kyvykkyytta/

Honkanen, H. (2013) Ryhmäilmiöt ja ryhmänohjaajan roolit – kokemuksia bändiryhmän ohjaamisesta. Luettu 27.3.2023 osoitteesta: https://verkkolehdet.jamk.fi/openstage/2013/05/ryhmailmiot-ja-ryhmanohjaajan-roolit-kokemuksia-bandiryhman-ohjaamisesta/

Häll, V. (n.d.) Tiimin viisi toimintahäiriötä ja miten toimia niiden kanssa. Blogi. Luettu 29.3.2023 osoitteesta: https://topaasia.com/tiimin-viisi-toimintahairiota-ja-miten-toimia-niiden-kanssa/

Ojala, T. (2022) Tiimin kehityksen vaiheet. Blogi. Luettu 29.3.2023 osoitteesta: https://esseepankki.proakatemia.fi/tiimin-kehityksen-vaiheet/

Pro Training. (n.d.) Tiimityö. Haettu 29.3.2023 osoitteesta: https://www.protraining.fi/tiimityo.html

Salminen, J. (2020) 10 keinoa, joiden avulla hioa tiimityöskentely huippuunsa. Blogi. Haettu 29.3.2023 osoitteesta: https://brik.fi/brik-lehti/10-keinoa-joiden-avulla-hioa-tiimityoskentely-huippuunsa/

Sivistyksen sivuraiteilla. (n.d.) Tiimiäly. Blogi. Haettu 29.3.2023 osoitteesta: https://sivistyksensivuraiteilla.wordpress.com/kirjavinkit/tiimialy/

Stephan, F. (2017) Drexler/Sibbet Team Performance Model. Blogi. Luettu 29.3.2023 osoitteesta: https://www.kaizenko.com/drexler-sibbet-team-performance-model/ 

Tuckman, B. (1965) Developmental Sequence in Small Groups. Kirja. Tiimin kehitysvaiheet. 

Työterveyslaitos. (2014) Tiimin kehityskaaren neljä vaihetta – näin esimies hioo timantin. Artikkeli. Haettu 29.3.2023 osoitteesta: https://www.ttl.fi/tyopiste/tiimin-kehityskaaren-nelja-vaihetta-nain-esimies-hioo-timantin

Vesin, H. (n.d.) Parhaan mahdollisen tiimin määritelmä, ja sen saavuttaminen. Blogiteksti. Haettu 29.3.2023 osoitteesta: https://www.tietoakseli.fi/blogi/vieraskyna/parhaan-mahdollisen-tiimin-maaritelma-ja-sen-saavuttaminen/