Teema 3: Yhteistoimintalaki

Yhteistoimintalaki edistää työpaikan toimintakulttuuria.

Yhteistoimintalain sisältö

"Tämän lain tarkoituksena on edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon toistensa edut. Lisäksi lain tarkoituksena on, että yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitetään jatkuvaluonteisesti sekä toiminnan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia parannetaan." (Yhteistoimintalaki, 2021)

Toisin sanottuna yhteistoimintalaki määrittelee työnantajan ja henkilöstön edustajien väliset yhteistoimintavelvoitteet, joiden tarkoituksena on edistää työpaikan kehittämistä ja päätöksentekoa. Laki määrittelee yhteistoimintamenettelyn, henkilöstön edustajan roolin ja tehtävät, työsuojelun sekä seuraamukset mahdollisista rikkomuksista.

Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan vuoden 2022 alussa ja se muodostui kolmesta kokonaisuudesta.

• Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä
• Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)
• Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)

Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Hallintoedustajan säännöksiä sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 150 työntekijää. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021)

Yhteistoimintalain tarkoitus yrityksessä

Kuva 1. Yhteistoimintalaki. 

Esimerkkejä yhteistoimintalain toteutumisesta

Esimerkki 1. Kontiotuote Oy, Pudasjärvi

Kontiotuote irtisanoo neljä henkilöä, muuttaa neljän työntekijän tehtäviä ja lomauttaa toistaiseksi 30 työntekijää. Neuvottelut päättyivät 8.3.2023 ja muutosneuvotteluita perusteltiin sillä, että taloustilanne ja rakentaminen ovat ajautuneet laskusuhdanteeseen. Sekä kuluttajaluottamus ja kuluttajien asunnonostoaikomukset ovat alhaisella tasolla, lainansaanti on vaikeaa, korkotaso on noussut sekä rakentamisen kustannukset eivät ole laskemassa lähiaikoina. (Loukkola, 2023)

Esimerkki 2. UPM, Jämsä

Metsäyhtiö UPM:n yhteistoimintaneuvottelut Jämsässä päättyivät 15.10.2020. Neuvottelujen seurauksena UPM irtisanoo noin 400 henkilöä Jämsän Kaipolan paperitehtaalla. Kaipolan tehtaalta Jämsänkosken tehtaalle siirtyi 20 työtehtävää ja niiden henkilöstöä.

Muutosturvaohjelmassa UPM tarjosi muun muassa koulutusta, korvasi koulutuskustannuksia sekä kannusti irtisanottuja yrityksen perustukseen starttirahan muodossa. Yhtiö maksoi myös muuttokustannuksia, jos työntekijä muutti pysyvästi toiselle paikkakunnalle yhtiön tehtäviin.

Muutosneuvotteluiden syy oli paino- ja kirjoituspaperien kysynnän lasku, sekä Suomen korkeiden logistiikkakustannusten hinta, verotus, korkeat työvoimakustannukset ja kasvavat kuitukustannukset. (STT, Kaski, 2020)

Esimerkki 3. J. Rinta-Jouppi, Etelä-Pohjanmaa

Autoliike J. Rinta-Joupin muutosneuvotteluissa 17.3.2023 irtisanottiin 33 työntekijää, heistä 7 työskentelee Seinäjoen ja Ilmajoen toimipisteissä. Yritykseen jäi voimaan lomautusvaroitus kahden viikon varoajalla.

Neuvotteluiden syyt olivat taloudelliset sekä tuotannolliset syyt. Autokauppaa on heikentänyt kustannusten ja korkojen nousu sekä ihmisten halu ostaa autoja. (Elhaimer, 2023)

Laki käytännössä

Yhteistoiminta saatetaan yhdistää helposti vain tilanteisiin, joissa yritys joutuu vähentämään työvoimaansa ja irtisanomaan henkilöstöä, eli yhteistoimintaa muutostilanteissa. Yhteistoiminta tarkoittaa kuitenkin myös jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan järjestämään henkilöstön tai sen edustajan kanssa vuoropuhelun säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain. Pienemmissä 20-29 työntekijän yrityksissä vuoropuhelu tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa. Vuoropuhelulla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan välistä asioiden käsittelyä, jolla edistetään riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua työnantajan ja henkilöstön välillä. Vuoropuhelu tarjoaa myös henkilöstölle vaikutusmahdollisuuden asioihin, jotka koskevat heidän työtään, asemaansa ja työolojaan. Käytännössä vuoropuhelun toteutus riippuu siitä, kuinka työpaikalla on totuttu käsittelemään asioita, mutta yleensä sitä harjoitetaan säännöllisissä kokouksissa ja neuvotteluissa. Henkilöstön edustajana toimii ensisijaisesti luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Jos luottamusmiestä/-valtuutettua ei ole valittu, voivat työntekijät valita keskuudestaan yhteistoimintaedustajan. Mikäli henkilöstön edustajaa ei ole valittu, vuoropuhelu voidaan toteuttaa kerran vuodessa koko henkilöstölle järjestettävässä tilaisuudessa.

Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat ovat pääasiassa sellaisia, joihin työnantajalla on päätösvalta. Tavoite yhteistoiminnalla on saavuttaa työnantajan ja työntekijöiden välille yhteisymmärrys neuvoteltavista asioista, jotta yhteistyö sujuu hyvin ja työpaikka kehittyy parhaalla mahdollisella tavalla. Viime kädessä työnantajalla on kuitenkin oikeus päättää asiasta, jos yhteisymmärrykseen ei päästä. Vuoropuhelussa voidaan käsitellä esimerkiksi yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, työhyvinvointia sekä henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita. Osana vuoropuhelua tulee myös tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi. Yhteistoimintaneuvotteluista on laadittava niin jatkuvan kuin muutosneuvotteluidenkin osalta pöytäkirja.                                                                                                      (Yrittäjät, n.d.)

Lähteet:

Elhaimer, A. (2023) J. Rinta-Jouppi irtisanoi 33 työsuhdetta, 7 työpaikkaa vähenee Etelä-Pohjanmaalta. Artikkeli. Haettu 31.3.2023 osoitteesta: https://yle.fi/a/74-20022803

Finlex, Yhteistoimintalaki 1333/2021. Haettu 31.3.2023 osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20211333

Loukkola, P. (2022) Kontiotuotteen muutosneuvotteluiden tulos: neljä irtisanotaan ja 30 lomautetaan toistaiseksi. Artikkeli. Haettu 31.3.2023 osoitteesta: https://yle.fi/a/74-20021586

STT, Kaski, H. (2020) UPM sulkee Jämsän Kaipolan paperitehtaan joulukuun puolivälissä – noin 400 työntekijää irtisanotaan. Artikkeli. Haettu 31.3.2023 osoitteesta: https://yle.fi/a/3-11591989

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2021) Uusi yhteistoimintalaki voimaan vuoden 2022 alusta. Haettu 31.3.2023 osoitteesta: https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/uusi-yhteistoimintalaki-voimaan-vuoden-2022-alusta

Yrittäjät. (n.d.). Yhteistoimintalaki. Luettu 5.4.2023 soitteesta: https://www.yrittajat.fi/tyonantajalle/tyosuhde/yt-laki/#yhteistoimintaneuvottelujen-kirjaaminen