Teema 1: Työsuhde, sopimukset ja työmarkkinat

Työsuhteeseen liittyvät sopimukset ja työlainsäädännön keskeiset käsitteet. 

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työlainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä. Työlainsäädännön valvonta puolestaan kuuluu suurelta osin aluehallintovirastojen (AVI) sosiaali- ja terveysministeriön alaisille työsuojeluviranomaisille. Työlainsäädännön lähtökohtana on työntekijän suojelun periaate, mistä syystä monista työlainsäädännön säännöksistä ei voi poiketa työntekijän vahingoksi. (TEM, n.d.)

Kuva 1. Työlainsäädäntöä koskevia lakeja.

Työsopimuslaki on työelämän peruslaki. Sitä sovelletaan, kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. (Sunnari, 2021)

Työsuhde tarkoittaa, että henkilö työskentelee henkilökohtaisesti työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena ja työstä maksetaan palkka. Virkamiesten palvelussuhteista on säädetty erikseen.       (TEM, n.d.)

Työsopimus voi olla suullinen, kirjallinen tai sähköinen. Työsopimukselle minimiehdot asettavat lait, työehtosopimukset ja paikalliset sopimukset. Työsopimuksella voidaan sopia paremmista ehdoista, mutta huonommat ehdot eivät ole päteviä. Työsopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Työsopimuksen keskeisiä ehtoja ei saa yksipuolisesti muuttaa ilman irtisanomisperustetta. (TEM, n.d.)

Määräaikainen työsopimus sitoo työnantajaa ja työntekijää koko sopimuskauden ajan. Ennen sopimuskauden päättymistä määräaikainen työsopimus voidaan päättää vain purkuperusteella tai yhdessä sovitusti. Määräaikainen työsopimus vaatii perusteen, ja jos perustetta ei ole, niin yleisesti ottaen sopimusta voidaan pitää toistaiskeksi voimassa olevana. (TEM, n.d.)

Työnteon keskeiset ehdot: Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. (Työsopimuslaki 55/2001)

Työehtosopimus eli TES on ammattiliiton ja työnantajien tekemä sopimus alan palkoista ja työsuhteen ehdoista. Työehtosopimuksia on kahdenlaisia: normaalisitovia ja yleissitovia. Normaalisitova koskee kyseisen työnantajayhdistyksen jäsenyrityksiä ja yleissitova koskee kaikkia kyseisellä alalla toimivia yrityksiä. (Lehtinen, 2022)

Yleissitovuus tarkoittaa, että työnantaja voi olla sidottu työehtosopimukseen, vaikka työnantaja ei olisikaan järjestäytynyt. Näin voi olla, jos työehtosopimus on riittävän kattava, jotta se on voitu vahvistaa yleissitovaksi, jolloin se työsopimuslain nojalla sitoo myös järjestäytymättömiä työnantajia. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Finlexin työehtosopimukset-sivustolla on julkaistu eri alojen yleissitovat työehtosopimukset. (Sunnari, 2021)

Koeaika voi sisältyä työsopimukseen ja se voi olla enintään kuuden kuukauden pituinen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta enintään kuusi kuukautta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työnantaja voi pidentää koeaikaa, jos työntekijän on ollut yli 30 päivää työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksolla koeajan aikana. (TEM, n.d.)

Palkanmaksuvelvollisuus on työnantajan päävelvoite. Työstä on maksettava aina alalle tavanomaisena pidettävää ja työn vaativuuteen nähden kohtuullista palkkaa. Minimipalkkaa ei ole säädetty laissa, mutta palkasta sopimista rajoittaa työnantajaa sitovan työehtosopimuksen määräykset. Työntekijän tulee saada palkasta palkkalaskelma. (Työsuojelu, n.d.)

Palkalla tarkoitetaan ennakonperintälain mukaan kaikenlaista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Myös kokouspalkkio, luento- tai esitelmäpalkkio, hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio, toimitusjohtajan palkkio, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostama palkka ja luottamustoimesta saatu korvaus ovat palkkaa. Myös luontoisedut ovat palkkaa tuloverolain mukaisesti.

Työnjohto-oikeus tarkoittaa, että työnantajalla on oikeus antaa tehtävä, johtaa tehtävää ja valvoa tehtävän suorittamista. Työsopimus saattaa rajoittaa sitä, mitä voidaan osoittaa tehtäväksi. Muistettava myös laki ja hyvä tapa: mitä vaan ei voi vaatia tekemään ja työntekijän edellytykset on otettava huomioon. Uusiin tehtäviin voidaan siirtää, jos työsopimus ei sitä rajoita tai jos on olemassa irtisanomisperuste. Työnantajalla on tulkintaoikeus siitä, kuinka määräyksiä sovelletaan, mutta harkintaa täytyy noudattaa. (Lehtinen,2022)

Työnantajan lojaliteettivelvoitteet tarkoittavat, että työnantajan on:

• Edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden suhteita tosiinsa.
• Huolehdittava, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehittäessä.
• Pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kylyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.(Sunnari,2021)

Työntekijän lojaliteettivelvoitteet tarkoittavat, että työntekijän on:

• Tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä.
• Vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.                                                                                                          (Sunnari, 2021)

Liikkeenluovutus tarkoittaa sitä, että toiminnallinen kokonaisuus vaihtaa omistajaa ja toiminta jatkuu keskeytyksettä. Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä ostajan palvelukseen, työsuhteen ehdot pysyvät samoina ja työsopimus säilyy vähintään sopimuskauden vaihtumiseen tai yhteiseen sopimukseen asti. (Lehtinen,2022)

Lomauttaminen tarkoittaa työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työntekijä voidaan lomauttaa, jos joko työsopimuslaissa tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen on olemassa tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. (Työsopimuslaki 55/2001)

Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet tarkoittavat, että tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, työnantaja ei pysty tarjoamaan uutta työtä eikä työntekijää pystytä kouluttamaan uusiin tehtäviin. (Lehtinen,2022)

Irtisanomisaika: Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle. Työsopimuslaissa on määritelty työnantajan ja työntekijän noudatettavat yleiset irtisanomisajat, jollei muusta ole sovittu. (Työsopimuslaki 55/2001)

Eroamisikä tarkoittaa, että työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi työsuhteen jatkamisesta. Eroamisikä on syntymävuodesta riippuen 68-70 vuotta. (Työsopimuslaki 55/2001)

Työsopimuksen purkaminen; Työsopimus voidaan purkaa irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän tai työnantajan työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ettei toiselta osapuolelta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. (Työsopimuslaki 55/2001)

Työtodistus on kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta työsuhteen päättyessä. Todistus voi olla suppea tai laaja ja sen saaminen on työntekijän oikeus. Suppea työtodistus sisältää työsuhteen keston ja työtehtävien laatu. Laaja työtodistus annetaan vain työntekijän pyynnöstä. Se sisältää lisäksi työsuhteen päättymisen syyn sekä arvion henkilön työtaidosta ja käytöksestä. (Työsopimuslaki 55/2001)

Lähteet:

Finlex. Työehtosopimukset. https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/

Lehtinen, R. (2022) Työsuhdeasiat palkanlaskennassa. Koulutustallenne, Eduhouse.

Sunnari, T. (2021) Työsuhdejuridiikan lait. Koulutustallenne, Eduhouse.

Työ- ja elinkeinoministeriö. (n.d.) Työlainsäädäntö. Luettu 26.3.2023 osoitteesta: https://tem.fi/tyolainsaadanto

Työ- ja elinkeinoministeriö. (n.d.) Työsopimuksen tekeminen. Luettu 26.3.2023 osoitteesta: https://tem.fi/tyosopimuksen-tekeminen

Työsopimuslaki 55/2001. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Työsuojelu. (n.d.) Palkka. Luettu 27.3.2023 osoitteesta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/palkka