Teema 2: Työehdot

Työehtoihin liittyvä lainsäädäntö erityisesti työajan ja vuosiloman näkökulmasta. 

Työaikalaki

Työaika

Työaika tarkoittaa aikaa, jonka työntekijä käyttää työtehtäviin tai työnantajan käytettävissä olevan ajan määrää. Työaikaan kuuluu yleensä varsinaisen työtehtävän tekeminen, mutta myös se aika, jonka työntekijä viettää työpaikalla tekemättä työtä, voidaan laskea työajaksi, jos työntekijä voi aloittaa työnsä heti.

Päivittäiset tauot, jossa työntekijä on vapaa poistumaan työpaikalta, sekä matkaan käytetty aika eivät ole työaikaa, ellei niistä ole erikseen sovittu työnantajan kanssa.

Työaikaan liittyy usein myös määritelty tuntimäärä, jonka työntekijän odotetaan tekevän päivittäin, viikoittain tai kuukausittain, ja tämän mukaan työntekijä saa palkan. Työajan määräytymiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten lainsäädäntö, työehtosopimukset, työnantajan käytännöt ja työtehtävät. (Tyosuojelu, 2023; Työaikalaki 872/2019)

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on työehtosopimuksen tai lainsäädännön mukaan määritelty vakituinen työaika. Säännöllinen työaika voi vaihdella työpaikkojen välillä, mutta se on yleensä 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Se voi olla myös lyhyempi tai pidempi.

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi, vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Säännöllinen työaika saadaan poiketen järjestää myös niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisen ajanjaksona enintään 80 tuntia.

Säännöllisessä työajassa on myös poikkeuksia myös moottoriajoneuvojen kuljettajien vuorokautisessa työajassa. (Työaikalaki, 3 luku 5–7 §)

Säännöllisen työajan ylittäminen

Säännöllisen työajan ylittäminen tarkoittaa ylityötä, eli työntekijä tekee enemmän työtunteja kuin mitä säännöllinen työaika edellyttää. Ylityö voi olla vapaaehtoista tai velvoittavaa, ja siihen liittyy erilaisia korvauksia ja etuuksia työntekijälle. Yleistyöaikaa noudatettaessa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä. Ylityön teettäminen edellyttää, että työntekijä antaa kutakin kertaa varten erikseen siihen suostumuksen. (Työaikalaki, 5 luku 16–17 §)

Työaikamallit

Säännöllinen

Säännöllinen työaika tarkoittaa työntekijän näkökulmasta sitä, että hänellä on määritelty aika, jolloin hänen odotetaan olevan töissä ja tekemässä sovittuja työtehtäviä. Se auttaa työntekijää saamaan rutiineja ja ennakoitavuutta työpäiviinsä, sekä helpottaa työntekijää vapaa-aikansa suunnittelussa.

Työnantajan näkökulmasta säännöllinen työaika tarkoittaa sitä, että hän tietää, kuinka kauan työntekijä on suorittamassa hänelle kuuluvia työtehtäviä. Se myös auttaa työnantajaa suunnittelemaan työvuoroja ja työntekijöiden käyttöä tehokkaasti eri työtehtävissä. Säännöllinen työaika laskee myös kustannuksia yrityksessä, koska henkilöresurssien hallinta onnistuu helpommin kuin joustavassa työajassa. (Työaikalaki, 4 luku 11 §)

Liukuva

Liukuva työaika mahdollistaa työntekijälle joustavan työskentelyn oman aikataulun mukaan, kunhan tietyt tuntimäärät täyttyvät. Täten työntekijä voi aloittaa ja lopettaa työpäivänsä, milloin haluaa, ellei työn aikaikkunasta ole sovittu erikseen työnantajan kanssa.

Työnantajan näkökulmasta liukuva työaika voi parantaa työntekijöiden tehokkuutta, sekä vähentää tarvetta ylitöille, se myös sitouttaa työntekijää työhön. Työnantaja voi myös kokea liukuvan työajan haasteellisena, jos työntekijältä odotettaisiin työpanosta juuri sillä hetkellä. (Työaikalaki, 4 luku 12 §)

Joustava

Joustavalla työajalla työntekijä saa vapautta päättää itse siitä, milloin, missä ja miten hän työskentelee, kunhan työt tulee tehtyä ajallaan. Tämä voi auttaa työntekijää tasapainottamaan työ- ja yksityiselämäänsä. Joustava työaika vaatii työntekijältä omatoimisuutta ja vastuullisuutta.

Työnantajan näkökulmasta joustava työaika vaatii luottoa työntekijöitä kohtaan. Joustava työaika voi nostaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista yritykseen, joka voi johtaa parempaan tuottavuuteen ja työn laatuun. Joustavalla työajalla on myös helpompi pitää hyvistä työntekijöistä kiinni, mikä tarkoittaa alhaisempaa henkilöstövaihtuvuutta ja täten säästää rahaa työnantajalle. (Työaikalaki, 4 luku 13 §)

Työaikapankki

Työaikapankki antaa työntekijöille joustavuutta ja mahdollisuutta säädellä omaa työaikaansa ja sovittaa työn sekä arjen paremmin yhteen. Työntekijän on myös helpompi suunnitella lomia tai lyhentää työviikkojansa, koska hän tietää tarkalleen, kuinka paljon työtunteja hänellä on käytössä.

Työnantaja saa työaikapankista apua hallitsemaan työvoimaansa paremmin. Se voi auttaa työnantajaa ennakoimaan toimintaansa, joka voi johtaa kustannusten laskemiseen, koska ei tarvitse palkata työvoimaa tuuraamaan kiireaikoina. Se voi myös nostattaa työntekijöiden tyytyväisyyttä yrityksessä. Työaikapankkia on hallittava tarkasti ja annettava kaikkien työntekijöiden käyttää säästettyjä tunteja tasaisesti. (Työaikalaki, 4 luku 14 §)

Vuosilomalaki

Työntekijän oikeus vuosilomaetuuksiin perustuu vuosilomalakiin (VL), jonka tarkoituksena on huolehtia työntekijän työkyvystä ja jaksamisesta. Lakia sovelletaan sekä virka-, että työsuhteessa oleviin työntekijöihin, ja myös useimmat johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt kuuluvat lain piiriin. Toimitusjohtajiin vuosilomalakia sovelletaan vain, jos siitä on sovittu erikseen johtajasopimuksessa. Lakia ei sovelleta myöskään yrittäjiin, ammatinharjoittajiin tai harrastustoiminnan luonteiseen työhön.

Työpaikalla voidaan noudattaa työntekijän osalta lakia tai työehtosopimusta. Siksi työntekijän on tarkastettava, mitä työehtosopimuksessa on vuosilomasta sovittu ja määritelläänkö siinä työntekijälle edullisemmat vuosilomakäytännöt. Työehtosopimuksen tulkinnasta voi kysyä tarvittaessa esimerkiksi ammattiliitolta tai työpaikan luottamusmieheltä.

Vuosiloman kertyminen

Jokainen työsuhde kerryttää joko vuosilomaa tai oikeutta vapaaseen + lomakorvaukseen. Lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosiloma maksetaan yleensä vuosilomakorvauksena joko työsuhteen päättymisen jälkeen tai kuukausittain. Työntekijän on hyvä olla tietoinen lomanmääräytymiseen liittyvistä tekijöistä osatakseen laskea ja seurata itse kertyneen vuosilomansa ja ymmärtääkseen lomapalkan, - korvauksen- ja rahan eron ja perusteet.

Lomanmääräytymisvuosi tarkoittaa 1.4.-31.3. välistä aikaa, jonka aikana vuosilomaa kertyy jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomamääräytymiskuukausi tarkoittaa kuukautta, jolloin työntekijälle on työsopimuksen mukaisesti kertynyt vähintään 14 työpäivää tai vuosilomalain 7§ mukaista työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaisesti niin harvoin, että vain osa tai ei yksikään kalenterikuukausista sisällä 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi luetaan kuukaudet, jolloin hänelle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 

Työssäolon veroiset päivät on määritelty vuosilomalain 7§:ssa, ja niitä ovat esimerkiksi sairauspoissaolot, opintovapaa, lomauttaminen sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat tiettyihin maksimipäiviin asti. Työpäivien tai -tuntien lisäksi vuosiloman kertymiseen vaikuttaa työsuhteen kesto. Työehtosopimuksissa on myös voitu neuvotella vuosilomalakia pidemmistä lomista.

Kuva 1. Työsuhteen kesto ja vuosiloman kertyminen.

Vuosiloman pitäminen

Vuosiloma tulee antaa lähtökohtaisesti aina vapaana, eikä sitä voi korvata rahalla. Työnantajan on ennen loman määräämistä kartoitettava työntekijöiden toiveita loman ajankohdasta. Kesälomakausi sijoittuu 2.5.-30.9. aikavälille ja talvilomakausi 1.10.-30.4. välille. Viimekädessä työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä loman ajankohta, ellei siitä päästä muutoin sopimukseen. Työnantajan tulee noudattaa lomapolitiikassa tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta, esimerkiksi perheettömien ei tulisi joutua joustamaan loma-ajoista päätettäessä perheellisiä enemmän. Työntekijälle on ilmoitettava loman ajankohta vähintään kuukautta ja poikkeustilanteessa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkua. Työnantajalla ei saa tämän jälkeen enää yksipuolisesti muuttaa loman ajankohtaa.

Lain mukaan vuosilomasta on pidettävä 24 päivää kesälomakautena ja loput lomakauden ulkopuolella. Työntekijällä on oikeus pitää kesäloma yhtäjaksoisena, ellei yritystoiminnan kannalta ole välttämätöntä jakaa 12 päivää ylittävä loma useampaan osaan. Vuosilomalain mukaan lomapäiviksi luetaan sellaiset päivät, joina työntekijä olisi normaalisti töissä, lisäksi lomalle sattuvat viikoittaiset vapaat, kuten lauantait. Lomapäiviksi ei lueta sunnuntaipäiviä eikä muita pyhäpäiviä.

Työntekijän on hyvä tietää, että vuosilomaa on mahdollista siirtää sairastumisen vuosi, mutta siirtoa täytyy itse pyytää. Työntekijällä on oikeus pyytää loman siirtämistä, jos hän sairastuu ennen loman alkamista. Myös loman aikana sairastuessa loman siirtoa voi myös pyytää, mutta vasta omavastuupäivien (kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää) ylittävältä sairausajalta.

Loma-ajalta maksettava palkka ja korvaukset

Lomapalkan laskentaperusteet riippuvat monesta asiasta, eikä työntekijän ole välttämätöntä ymmärtää sitä tarkalleen. Perusperiaate kuitenkin on, että työntekijä saa loma-ajalta samansuuruisen palkan, kuin ansaisi työssä ollessaankin. Jos kuukausipalkka koostuu kiinteästä palkanosasta ja muuttuvista lisistä, otetaan säännöllisesti toistuvat lisät huomioon lomapalkassa. Loman aikana maksettavaan palkkaan kuuluvat myös luontoisedut täysimääräisinä, mutta sellaiset edut, jotka eivät ole loman aikana käytettävissä (esim. ravintoetu) korvataan rahana. 

Kuva 2. Käsitteet. 

Millainen yhteiskunta olisi, jos työnantajat ja työntekijät eivät sopisi yhdessä pelisäännöistä?

Yhteiskunta olisi kapitalistinen utopia, mutta ihmiskunnan dystopia. Onneksemme Suomi on sosiaalidemokraattinen valtio, mutta pieneen maailmaamme mahtuu muitakin valtioita. Mielestämme tätä kysymystä on helpompi lähteä käsittelemään konkreettisen esimerkin kautta ja verrata maailmanmenoa Suomen menoihin. Otammekin vertauskohteeksemme länsimaisen rahasammon Amazon.com, Inc:n ja tarkastelemme heidän metkujaan suomalaisesta näkökulmasta.

Ammattiliitto vastaisuus

Yhtiön perustamisesta 1994 alkaen Amazonin on väitetty olevan ammattiliittovastainen. Tätä väitettä ei Amazon itse ole  koskaan vahvistanut. Jokaiselle lukijalle on varmasti selvää, mitä hyötyä ammattiliitoista on työntekijöille, mutta kertaus on opintojen äiti. Suomessa on yli 80 ammattiliittoa ja niiden tehtävänä on puolustaa sekä parantaa työntekijöiden työehtoja esimerkiksi neuvottelemalla työehtosopimuksista. Ne yleensä muodostuvat saman ammatti- ja toimialan ympärille. 

Vuonna 2014 Times Magazine julkaisi artikkelin, missä se kuvailee tuon ajan tapahtumia ja millä keinoilla Amazon on vastustanut työntekijöidensä liittoutumista ja kuinka Amazonin työntekijöiden liittoutuminen näyttää erittäin epätodennäköiseltä. Lopulta 11.01.2023 Amazonin työntekijät  saivat vihdoin muodostaa ammattiliiton, mutta 29-vuoteen mahtuu paljon erilaisia tapahtumia, työntekijöiden hyväksikäyttöä ja ihmisoikeuksien väheksymistä.

Työpaikkatarinoita

Amazon cited by Labor Department for exposing warehouse workers to safety hazards.                          (CNBS, Palmer, 2023)

The Labor Department's Occupational Safety and Health Administration  - eli lähes samanlainen organisaatio, kuin suomessa toimiva Työ- ja elinkeinoministeriö - sakotti 2023 tammikuussa Amazonia 60269 $. Syynä sakolle oli työntekijöiden tahallinen vaarantaminen, heidän patistaminen toimimaan epäergonomisissa työolosuhteissa ja yleinen työntekijöiden laiminlyönti. 

Tämä tarina ei ole mitenkään uusi. Vastaavanlaisia artikkeleita löytyy jo yrityksen alkuajoilta, mutta lopetimme tutkiskelun vuoteen 2005. Amazon on Yhdysvaltojen toisiksi suurin yritys ja työlistää 1,5 miljoonaa työntekijää. Ja työntekijöiden määrä on vasta alkanut laskea. Kuinkahan monta tuhatta ihmistä kärsii nyt fyysisistä vaivoista, jotka olisi voitu välttää, mikäli Amazon olisi pitänyt huolta työntekijöidensä ergonomiasta?

Korona

Fired Amazon worker leads protest outside Jeff Bezos' $16M NYC apartment. (Foxbusiness, Fordham, 2020)

Käytännössä entinen Amazon työntekijä Christian Smalls järjesti 09.08.2020 mielenosoituksen Jeff Bezosin kodin eteen, kymmenien muiden työntekijöiden saattelemana. Syy mielenosoituksille oli koronapandemia ja kuinka Amazon patisti työntekijänsä työskentelemään ahtaissa olotiloissa tartuntariskistä huolimatta ja yhtiö vähätteli tartuntojen määrää. Moni työntekijä sai tartunnan ja täten tartuntaketju yltyi voimakkaammin Yhdysvalloissa. Tämä ja Yhdysvaltojen tuon aikainen yleisesti huono koronapolitiikka ovat osittain syitä sille, miksi tartuntojen määrä oli järkyttävän suuri muihin maihin verrattuna.

Countries where COVID-19 has spread. (Worldometer, 2023)

Ei vessataukoja

Amazon Working Conditions: Urinating in Trash Cans, Shamed to Work Injured, List of Employee Complaints (Newsweek, Godlewski, 2018)    

Vuonna 2015 työntekijät eivät saaneet edes vessataukoja. Toki tapauksesta on jo miltein kymmenen vuotta aikaa, mutta on järkyttävää, että näin pääsi käymään vielä kuitenkin vähän aikaa sitten. Toki voi olla, että kaikki edellä mainitut artikkelit ja uutisoinnit ovat länsimaiseen tyyliin lioteltuja, mutta on kuitenkin sangen outoa, että työntekijöiden tapaturmista ja huonoista työ-olosuhteista on uutisoitu jo näinkin pitkään, eikä asialle ole tehty mitään. 

Lopputulos

Mikäli koet inhoa ja ahdistusta näiden tarinoiden jäljiltä, ole onnellinen. Olet empaattinen ihmisotus. Mikäli työntekijät ja työnantajat eivät sopisi pelisäännöistä kimpassa, olisi sortoa vielä enemmän. Ja joka alalla. Historia on täynnä muitakin esimerkkejä organisaatioista, jotka ovat käyttäneet ihmishenkiä hyväkseen vuosikausien tai -kymmenten ajan, tarkoituksenaan rikastua muiden verellä, hiellä ja kyynelillä henkiä säästämättä. Ja mitä Amazoniin tulee, odotamme innolla mitä tuo uusi ammattiliitto tekee työntekijöiden eteen.

Lähteet:

CNBS, Palmer. (2023). Amazon cited by Labor Department for exposing warehouse workers to safety hazards. https://www.cnbc.com/2023/01/18/amazon-cited-by-osha-for-exposing-warehouse-workers-to-safety-hazards.html

Finlex. (2023). Vuosilomalaki. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162#L2P7a 

Finlex, työaikalaki. Haettu 30.3.2023 osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872 

Foxbusiness, Fordham. (2020). Fired Amazon worker leads protest outside Jeff Bezos' $16M NYC apartment. https://www.foxbusiness.com/money/amazon-protest-new-york-jeff-bezos

Kuisma, S. (2022). Vuosilomalaki, loman kertyminen sekä laskenta. Oppimateriaali, HAMK.

Lehtinen, R. (2022). Määräaikaiset työsopimukset palkanlaskennassa: Lomaetuudet & Kesätyöntekijän loma ja lomakorvaus. Koulutustallenne, Eduhouse. 

Newsweek, Godlewski. (2018). Amazon Working Conditions: Urinating in Trash Cans, Shamed to Work Injured, List of Employee Complaints. https://www.newsweek.com/amazon-drivers-warehouse-conditions-workers-complains-jeff-bezos-bernie-1118849

PRO/SAK.(2021). Vuosilomaopas. https://www.vuosilomaopas.fi/

Time, Kopytoff. (2014). How Amazon Crushed the Union Movement. https://time.com/956/how-amazon-crushed-the-union-movement/

Tyosuojelu. (2023). Työaika. Haettu 30.3.2023 osoitteesta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoaika

Worldometer. (2023). Countries where COVID-19 has spread. https://www.worldometers.info/coronavirus/countries-where-coronavirus-has-spread/