Teema 5: Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Onko Suomi tasa-arvon maa? Onko jokainen meistä työelämässä oikeasti samalla lähtöviivalla?
Kuva.1. Ekvalita. Yhdenvertaisuus.
Mietteitä toteutuksesta
Kun lähdetään tarkastelemaan väitettä "Suomi on tasa-arvon maa", ensimmäinen ajatus saattaa olla, että näinhän se taitaa olla. Suomi on historiallisestikin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden pioneereja tai edelläkävijöitä, annoimmehan ensimmäisenä Euroopan maana naisille äänioikeuden vuonna 1906 ja kolmantena koko maailmasta (Eduskunta). Ja tämän ansiosta Suomi on sitä, mitä se on tänä päivänä, eli maailman onnellisin valtio jo kuudetta kertaa putkeen (Yle, The World Happiness Report 2023).
Mitenkäs työelämässä? Ilmeisesti Suomessa menee aika hyvin. Eigen (European Institute for Gender Equality) teettämässä sukupuolten tasa-arvovertailussa 2022 Suomi sijoittui neljänneksi. Tulos muodostui vuonna 2020 teetetyistä kyselyistä ja tutkimuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomi on EU:n keskitason yläpuolella, mutta kehitys on ollut vähäistä. Indexi tarkastelee sukupuolten tasa-arvoa monesta eri näkökulmasta, mutta sitä voi rajata kohdistumaan pelkästään työmarkkinoihin, ja tämäkin indexi osoittaa Suomen olevan ylempää keskiluokkaa, mutta sijoittuu vasta yhdeksänneksi.
Kuva 2. Gender Equality Index. (EIGE, 2022)
Mitenkäs muuten?
Paras paikka lähteä tutkimaan asiaa on ehdottomasti tilastokeskus. Se pitää yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yllä työolobarometriä, joka on merkittävä työelämää kuvaava tutkimus Suomessa. Barometria on tehty jo vuodesta 1992 lähtien. Tutkimuksen teemoja ovat muun muassa töiden organisoiminen, työaika- ja palkkausjärjestelmät, työssä oppiminen, syrjintä, häirintä, kiusaaminen ja väkivalta työpaikalla, työkyky ja terveys, työhyvinvointi, vaikutusmahdollisuudet sekä työmarkkinanäkymät. (Tilastokeskus, 2022)
Tutkimuksessa kerätyn tiedon perusteella laaditaan tilastoja ja tutkimuksia, joita hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. TEM luovuttaa hankkeessa kerätyn aineiston myöhemmin Yhteiskunta-tieteelliseen tietoarkistoon tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön.
Työolobarometri 2022 mukaan eri syrjintäperusteista yleisimmin oli havaittu omalla työpaikalla syrjintää, joka perustui ikään (7 %) ja työsuhteen määräaikaisuuteen (8 %). Sukupuoleen tai terveydentilaan perustuvaa syrjintää oli havainnut kuusi prosenttia palkansaajista. Työsuhteen osa-aikaisuuteen perustuvaa syrjintää oli havainnut viisi prosenttia ja ulkomaalaistaustaan tai ihonväriin perustuvaa syrjintää neljä prosenttia. Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvista syrjintähavainnoista omalla työpaikalla raportoi yksi vastaaja sadasta. Lisäksi kahdeksan prosenttia raportoi syrjintähavaintoja johonkin muuhun perusteeseen liittyen. (Työbarometri, 2022)
Tulos taas ei syrjinnän, työpaikkakiusaamisen ja väkivallan ja sen uhkan kokemuksissa yllätä. Biometrin mukaan viime vuosina ei ole tapahtunut juuri muutoksia. Omalla työpaikalla jatkuvaa kiusaamista asiakkaiden, esihenkilöiden tai työkavereiden taholta havaitsi vain muutama prosentti palkansaajista. Näistä kolmesta yleisin on asiakkaiden taholta tuleva kiusaaminen, jota oli jatkuvasti havainnut viisi palkansaajaa sadasta. Asiakkaiden taholta tuleva fyysinen väkivalta tai sen uhka on ongelma etenkin naisvaltaisella kunta-alalla. Siellä jopa liki viidennes palkansaajista oli itse kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa edellisen vuoden aikana. (Työbarometri, 2022)
Kuinka työstää?
Suomi voisi ottaa hieman mallia tasa-arvon kohottamista varten muista maista, kuten Islannista. Esimerkiksi heille perhevapaiden 3+3+3 malli on erittäin toimiva. Useimmissa islantilaisperheissä äidit pitävät perhevapaista kuusi kuukautta ja isät heille merkityt kolme kuukautta. Mutta toisenlaisiakin järjestelyitä on. (Yle)
Lisäksi Islanti niittää mainetta palkkatasa-arvon maana. Heillä hyväksyttiin laki, joka velvoittaa työnantajat maksamaan naisille ja miehille samaa palkkaa. Yritysten pitää todistaa, että lakia noudatetaan. (Yle)
Mutta mitä Suomi voisi tehdä? Mielestämme kuluvana vuonna nuorisorikollisuudesta ja jengiytymisestä on ollut paljon uutisointia. Pääkaupunkiseutu varsinkin on saanut paljon negatiivista huomiota asian tiimoilta ja kyseessähän on kuitenkin Suomen tulevaisuuden tekijät ja työssäkäyvät. Mielestämme olisi tärkeää tarjota näille nuorille mahdollisuus korjata virheitään ja tarjota heille paikka missä olla, ettei heidän tarvitse kuluttaa aikaansa kadulla. Mikseivät nuoret pysy kouluissa ja miksi Suomen Pisa-tulokset ovat jo pitkään olleet laskussa?
Kuva 3. Helsingin Sanomat. (Paananen, 2023).
Lähteet:
Eduskunta. Haettu 30.03.2023. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/naisten-aanioikeus-110-vuotta/Sivut/default.aspx
EIGE. (2022). Gender Equality Index. https://eige.europa.eu/gender-equality-index/2022/country/FI
Finlex. Haettu 30.03.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=yhdenvertaisuuslaki
Helsingin Sanomat. Paananen. (2023). Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti – syyt on selvitettävä, vaatii ministeriö. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009319152.html
Sosiaali- ja terveysministeriö. Haettu 30.03.2023. https://stm.fi/suomi-on-sukupuolten-tasa-arvon-edellakavija
Tilastokeskus. (2022). Työbalometri. https://www.stat.fi/tup/htpalvelut/tutkimukset/tyobaro.html
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022) Työolobarometri 2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164723/TEM_2023_13.pdf
Valtioneuvosto. Haettu 30.03.2023. https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/suomi-nousi-neljanneksi-eu-maiden-tasa-arvovertailussa
Yle, EROMÄKI. (2023) Suomi on kuudetta kertaa maailman onnellisin maa. https://yle.fi/a/74-20022690
Yle, GRÜNN. (2018). Sopisiko Islannin tasa-arvoinen palkkamalli meillekin? Työntekijät ja työnantajat eri linjoilla. https://yle.fi/a/3-10019007
Yle, Rämö. (2017). Islannin perhevapaamalli toi isät kotiin vauvoja hoitamaan – "Naisten ei tarvitse valita uran tai lasten välillä, täällä voi saada molemmat". https://yle.fi/a/3-9886489