Teema 5: Työhyvinvoinnin johtaminen 

Organisaation taholta työhyvinvointia edistää se, että organisaation ja työn rakenteet ja prosessit kunnossa ja toimivia ja työturvallisuudesta on huolehdittu. Huonosta suunnittelusta johtuvat tai liika "ylhäältä päin ohjailu" lisäävät kiirettä ja saavat kokemaan työn vähemmän mielekkäänä. Myös omaan perustyöhön kuulumattomat tehtävät (esimerkkinä erityisesti sote-alalla isonkin osan työajasta vievät siivous- tai ruoanlaittotyöt) kuormittavat ja tuovat yleisesti tyytymättömyyttä, ellei työntekijä satu kyseisistä työtehtävistä erityisesti pitämään. Kokemusta on mm. siitä, että organisaatiossa sanellaan ylhäältä käsin erilaisia uusia käytäntöjä, jotka ruohonjuuritasolla koetaan epäkäytännöllisinä, turhaa aikaa vievinä ja mahdollisesti työn laatua vain heikentävinä. Työntekijälle tulee kokemus, ettei organisaatio- ja johtotasolla ymmärretä käytännön työtä ja sen realiteetteja ja turhaudutaan siitä, ettei kunnollisia perusteluja uusille käytännöille välttämättä anneta. Hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä lisääkin se, että uudet käytänteet perustellaan hyvin, työntekijöille tarjotaan mahdollisuus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa ja osallistua kehittämiseen. Organisaatiotasolla myös työhön nähden reiluksi ja oikeudenmukaiseksi koettu palkkaus sekä arvostusta ja luottamusta herättävä organisaatio ylipäätään edistävät työhyvinvointia, työssä viihtymistä ja siihen sitoutumista.  

Hyvä johtaminen on työhyvinvoinnin perusta työpaikalla. Olemme saaneet kohdata hyvin erilaista esimiestyötä ja johtamista erittäin huonosta erittäin hyvään, ja kokemuksemme mukaan johtamisen laadulla on suora vaikutus työyhteisön hyvinvointiin. Johtamisen näkökulmasta työhyvinvointiin vaikuttaa hyvä työn organisointi, toimivat ja tehokkaat toimintatavat arjessa, turvallinen ja toimiva työympäristö ja välineet, sekä selkeät yhteiset tavoitteet ja työnjako. Näillä varmistetaan onnistuneen työnteon edellytykset.

Luottamus

Yksi työhyvinvoinnin peruspalikka on luottamus työnantajaan ja johtajan/esihenkilön tehtävä on edistää luottamusta työpaikalla. Työntekijän tulee voida kokea, että esihenkilö toimii oikeudenmukaisesti ja reilusti sekä lain mukaan mm. työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Luottamusta edistää esimerkiksi se, että esihenkilö on tietoinen henkilöstöhallintoon liittyvistä asioista, kuten työehtosopimuksesta, eikä luottamusta ei paranna se, että työehtosopimusta tai lakia rikotaan joko tietoisesti tai tiedostamatta.  Kokemattomalla esimiehellä voi tapahtua virheitä vahingossakin, joten "tuoreen" esihenkilön onkin tärkeää tarkistaa asiat esimerkiksi tessistä tai henkilöstö- tai palkkahallinnosta hyvin matalalla kynnyksellä minimoidakseen virheet. Silloin tällöin on työelämässä tullut törmättyä siihen, että henkilöstön oikeuksista ei tiedetä, mikä on harmillista varsinkin silloin, jos työntekijä on itsekin nuori ja kokematon, eikä tiedä itsekään omia oikeuksiaan.

Kokemuksemme mukaan luotettavat johtajat ovat olleet sellaisia, jotka ovat toimineet avoimesti ja rehellisesti, myöntäneet virheensä, osoittaneet kiinnostusta alaisten hyvinvointia kohtaan ja viestineet toiminnallaan arvostavansa työntekijöitä ja heidän työtään. Toki johtajan vankka kokemus ja ammattitaito herättää myös luottamusta, mutta kokematon johtajakin saavuttaa helposti luottamuksen osoittamalla, että haluaa kehittyä ja ottaa asioista selvää, myöntämällä tietämättömyytensä tarvittaessa ja toimimalla avoimesti henkilöstä kohtaan. Tärkeää on myös, että johtaja pitää lupauksensa ja vie sovitut asiat käytäntöön sekä puuttuu työntekijöiden esiin tuomiin epäkohtiin ja niihin pohditaan ratkaisuja yhdessä.

Hyvä johtaminen

Pentti Sydänmaanlakka (2012) kirjoittaa seitsemän kohdan muistilistasta hyvästä yksiköiden johtamisesta. Listassa on lueteltu tavoitteen asettaminen, ohjaaminen ja tukeminen, palautteen antaminen, osaamisen kehittäminen, tehokas kommunikointi, motivointi sekä omalla esimerkillä johtaminen. Esimerkillä johtaminen on tehokkain tapa johtaa, sillä teot ovat lopulta tärkeämpiä kuin sanat. Johtaminen on vuorovaikutusta, joten johtajan on oltava hyvä kommunikoimaan. Läsnä oleva ja kuunteleva johtaja saa yleensä porukan motivoitumaan. Johtamisessa on myös olennaista jokaisen yksilön kunnioitus ja tasa-arvoinen kohtelu. Kaikille pitää antaa mahdollisuus onnistua.

Pauli Juuti (2018) toteaa, että usein ihmiset jaottelevat esimiehet joko hyviin tai huonoihin, eli johonkin ihmiseen liitetään lähes pelkästään hyviä piirteitä ja johonkin toiseen vain huonoja ominaisuuksia. Todellisuudessa maailma on kuitenkin monimutkaisempi, ja jokaisessa ihmisessä on aina sekä jotain hyvää että jotain huonoa.

Esimiehen rooli onkin kahtiajakoinen. Toisaalta hän on ylempää tulevien vaatimusten ja tavoitteiden välittäjä, mutta samalla myös johtamiensa ihmisten toiveiden ja odotusten täyttäjä. Johtajat kokevat usein tilanteita, joissa joko-tai-ratkaisut eivät toimi, vaan on pystyttävä tekemään sekä-että-ratkaisuja. Johtaminen on paradoksien ratkaisemista. Johtajan pitäisi pystyä olemaan samaan aikaan lähellä, mutta pitämään etäisyyttä, luottaa ihmisiin, mutta pitää heitä silmällä, pyrkiä yksimielisyyteen, mutta tehdä päätöksiä yksin, ja pitää huolta tehokkuuden lisäksi hyvinvoinnistakin. (Sydänmaanlakka, 2012)

Epilogissa Sydänmaanlakka (2012) tiivistää viisaan johtajan olevan "monipuolisesti älykäs – käytännöllisesti, rationaalisesti, emotionaalisesti, kokonaisvaltaisesti, kulttuurillisesti – ja hänellä on laaja-alaista, syvällistä ja käytännöllistä tietoa, jonka avulla hän onnistuu toiminaan ja elämään hyvin ja eettisesti." --- " Toisaalta johtajan on oltava kuunteleva, empaattinen, tunneälykäs ja hänellä on oltava hyvä itsetuntemus."

Loppujen lopuksi hyvä johtaminen on arkisia tekoja ja tietoinen valinta, jossa jokaisella pienelläkin päätöksellä ja kohtaamisella on mahdollisuus edistää turvallista, oikeudenmukaista, johdonmukaista ja hyvinvoivaa toimintakulttuuria. Kaikkia johtamisessa tarvittavia taitoja on mahdollista kehittää, eikä täydellisyyttä tarvitse tavoitella. Esihenkilön riittävän hyvä toiminta voi edistää merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia, työn imua, työhön sitoutumista ja työn tuottavuutta. Kun työyhteisössä yhteistyö on toimivaa ja työ sujuu, helpottuu myös esihenkilön oma työ. (Työterveyslaitos, n.d.)